Päivä 8, Presidenttien seurassa

Johtuneeko Jet Lagista vai mistä, mutta heräsimme jo ennen viittä paikallista aikaa. Siinä taas suunnittelimme tulevaa päivää, kävimme vähän kuntosalilla oinistelemassa ja sitten aamupalan kimppuun, joka oli todella monipuolinen.

Jouduimme vielä ajamaan lentokentälle takaisin, koska saamamme vuokra-auto ei vastannut sitä mikä oli tilattu ja maksettu. Saimme alun perin Jeepin, jossa oli ihan ok istumapaikat neljälle, mutta meidän matkalaukut eivät meinanneet mahtua peräkonttiin. Ollihan hyppää perjantaina meidän kyytiin ja mahdollisesti Anniina myös.

No, kaikki hyvin taas, saimme uuden tilavamman auton (Hannu olisi kirjoittanut ( ja kirjoittikin) VW Touareg 3,0R V6), jolla kelpasi huristella kohti Mount Rushmorea.

Matkalla kohti tuota kuuluisaa kohdetta, bongasimme villieläinpuiston, jonne poikkesimme. Kyse oli tällä alueella elävistä luonnonvaraisina elävistä eläimistä, kuten susista, karhuista, kauriista, biisoneista ja oli vielä muitakin otuksia.

Ajoimme autolla puiston läpi ja siellä nuo elukat elelivät luonnossa. Auton ikkunoiden avaaminen oli ehdottomasti kielletty ja tietysti autosta poisnouseminen. Kesyiltähän ne vaikuttivat. Biisoni oli ainoa, joka pelotti suuruudellaan ja ne ovat myös melko arvaamattomia. Karhut pentuineen olivat tosi hellyttäviä, ja kyllä susi muistutti kovasti meidän Minniä.

Pysähdyimme seuraamaan karhun ruokailuhetkeä, kun huomasimme, että susi juosta jolkotteli kohti. Eikä mitään ongelmaa. Susi ohitti karhun ylväästi, mutta karhua otti pattiin moinen ylimielisyys ja se lopetti ruohon nyhtämisen ja tallusteli pois.

Keystonen kylänraittia missä kävimme lounaalla




Pääkohteenamme oli kuitenkin Mount Rushmore, graniittikallio, johon on taitavasti hakattu neljän presidentin kasvot. Vasemmalta alkaen Washington, Jefferson, Roosevelt ja Lincoln. Ja me siis siinä alla :).

Koko Keystonen  alue Rushmoren päänkuvineen oli puhutteleva: uljaita kalliota, mäntymetsiä, oli  syvyyttä, leveyttä ja korkeutta.

Tutustuimme myös museoon, jossa oli upeasti esillä prosessin eri vaiheet dokumentoituna. Mm. monia pienoismalleja kipsistä tehtynä eri kokoisina oli esillä. Työt aloitettiin vuonna 1927. Washingtonin pää paljastettiin ensimmäisenä v. 1930 ja viimeisenä Roosevelt v.1939. Ihmeelliseltä tuntuu, että vuoren seinämää on räjäytetty dynamiitilla, kasvot on tehty taltalla ja vasaralla. Tekijät ovat roikkuneet köysien varassa.

 

 

 

Ajelimme ja kävelimme luonnonpuiston alueella iltapäivään asti ja suuntasimme auton nokan kohti seuraavaa upeaa kohdetta kohti. Kyseessä on tietysti kalliovuoret ja Yellowstonen kansallispuisto. Ajokilometrejä tuli tänään reilu 400. Matka taittuu näillä mahtavilla teillä nopeasti. Tiesuorat ovat todella pitkiä ja vähän tylsiäkin. Kuskia vaihtaen matka taittuu kuitenkin mukavasti.

Saavuimme jo viiden maissa jälleen kerran Buffaloon, tällä kertaa kyseessä oli pikkuinen Wyomingin kylä kalliovuorten läheisyydessä

Nälkä oli kova pitkän päivän päätteeksi ja hotellissa ystävällisesti opastettiin meidät läheiseen Steak Houseen. Hämmästys oli kova nimen omaan siitä mitä lihan laatua pöytään tarjoiltiin. Pienen paikallisen ravintolan tarjoama biisonin " Buffalo steak" sijoittui kaikkien aikojen rankingissa top-kolmoseen mitä olen syönyt (sanoo Hannu).

Kirjoitti Leena & Hannu co operative