Embassy Suites tarjosi täkäläisittäin poikkeuksellisen
hyvän aamiaisbuffeen. Päätimme jättää tämän päivän autoilun hieman lyhyemmäksi
ja käyttää aamun Kanadan puoleisen putousnäkymän ihailuun. Totuuden nimissä onkin
niin että pohjoispuolelta näkymät ovat paremmat. Molemmilla puolilla kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä jos tänne asti tulee.
Takana hevosenkenkäputous
Putousta ihastellessa meni koko aamu ja nippa nappa
kerkisimme huoneen luovuttaa klo 12 mennessä. Pientä harmia tuli sitä, että omasta
Navistamme puuttui täysin yllättäen Kanadan karttalataukset, vaikka piti olla
koko pohjois-amerikka. Hätä ei
kuitenkaan ollut tämän näköinen sillä tempaisin WiFi:lä Ontarion kartat Lumiaan
ja navigointi pelasi. Ajoluvathan meillä on molemmilla, joten tulevat 5000 km taitetaan
.vuorovedoin
Ensiksi päätimme edetä pienempiä teitä vajaat 100 km
Hamiltonin kaupunkiin asti Toronton eteläpuolelle. Siellä yhdyimme Toronto-Detroit
pääväylään, Queen Elisabeth Highwayhin, ja matka jatkui länteen. Londonin
kaupungin kohdalla irtauduimme QEH:ltä tielle 402 kohti Sarnian kaupunkia
Kanadan puoleisella USA rajalla. Sieltä olimme varanneet aamulla mukavan
näköisestä hotellista huoneen. Matkalla ihailimme tievarsien vaahterametsikköjä. Niitä riitti loputtomiin ja hienossa ruskan väriloistossa. helppo kuvitella mistä tulee Kanadan vaahteralehti.
kuvan vaahteran lehdet aivan viininpunaiset
kuvan vaahteran lehdet aivan viininpunaiset
Hotelli sijaitsi aivan Huron järvestä
Erie-järveen laskevan rajajoen rannassa. Huone oli siisti, tilava reissun tähän
mennessä ylivoimaisesti edullisin. Voimme ehdottomasti suositella Harbour
INN hotellia Sarniassa kuka tuttu täällä
joskus liikkuukin ja majoitusta tarvitsee.
Hotelliin saavuimme jo klo 16 maissa, joten päätimme
hieman tutustua kaupunkiin. Samalla pyörähdimme paikallisessa Outletissa ostoksilla.
Leena löysi vähän tuliaisia ja minä kolme paitaa, jotka olisivat tarpeeseen,
koska pyykkiä tällä reissulla emme olleet vielä ehtineet pestä. Ja niin, tulihan hommattua
lisäksi uusi matkalaukku. Jo suomesta lähtiessämme päätimme ottaa mukaan jonkun
vanhan kakkoslaukun puolityhjänä ja uusia sen isompaan. Ostoksia oli kertynyt alkumatkasta jo siihen
malliin, ettei tila vanhoissa laukuissa riittänyt.
Shoppailun jälkeen tuli karmiva nälkä. Aivan hotellin
läheltä joen rannasta löytyi erinomainen ravintola Steakhouse&Family Restaurant irlantilaisine pubeineen.
Paikka oli erittäin suosittu mutta puolen tunnin odottelun (lue yksi Irish
lager) jälkeen saimme pöydän. Leenan ottama lohi ja minun pihvi olivat reissun
tähän asti parhaat. Myös viinivalinta meni kohdalleen.
Hannu
Kiva kun teillä noita yhteiskuvia ja onhan upeita putouksia ;-)
VastaaPoistaMelkein itkettää kun kuulostaa niin hienolta (ja ehkä vähän haluaisin olla siellä mukana)! <3
VastaaPoistaKyllä meillä onkin hieno reissu :)
VastaaPoistaAnnika, olisin niin halunnut , että olisit ollut mukana <3